Missä olit 10 vuotta sitten?

Tässäpä haaste kaikille jotka tänne eksyvät: missä olit vuosituhannen vaihduttua 1999-2000?

Itse olin tuore vaimo ja mieheni kanssa ystäväpariskunnan kanssa Saariselällä. Viikko oli ikimuistoinen; pakkasta, kaamosta, revontulia, avantouintia, vähän hiihtoa ja paljon juhlimista! Onnistunut reissu kaikin puolin.

  

 

kuvat netistä, tuohon aikaan kun digikameraa ei meillä vielä ollut ; )

Joulu pukeutuun kultaan ja hopeaan

Tänä vuonna en ole ostanut vielä yhtään joulukoristetta. Yleensäkkin ostan kortisteet joulun jälkeen alenusmyynneistä. Neljät uudet jouluvalot ostin - kaikki tähtiä : )

Tänä vuonnakin koti koristautuu kultaa, hopeaan, helmiin ja pikkuisen myös punaiseen. Ikkunoissa loistaa tähdet.

Suloinen enkelityttö lipastonpäällä.

Olohuonetta korostaa helmet ja lumihiutaleet.

Aina iloinen tonttutyttö : )

 Lastenhuoneen ikkunassa Waisten Baby´s First Christmas -pallot, jokaisella omansa. Lisäksi hopeisia lumihiutaleita.

 

Keittiön ikkunoissa on lasiset pikku tähdet sekä lampussa roikkuvat Waisten  kultaiset lumihiutaleet.

Uudet tähtivalot.

Ensinmäisen kerran keksin tälle seimiasetelmalle paikan - vitriinistämme. Olen saanut tämän äidiltäni useita vuosia sitten. Tämä on tehty kehitysvammaisten toimintakeskuksessa käsityönä. Todella ihana kokonaisuus.

Joulukortteja odotellessa

Joulukortti, niin mukava saada ja antaa mutta siinä välissä on se tekeminen! Itse en halua antaa valmista korttia vaan haluan että siinä on jotain omaa ja persoonallista. Viime aikoina tosin kortit ovat yksinkertaistuneet huomattavasti. Nyt kun meillä on lapsia olen lähettänyt heistä valokuvallisen kortin. Tänä vuonna tosin heitä oli täysin mahdotonta saada samaan kuvaan, saatikka ilman irvistystä, joten siirryin suosiolla vaihtoehtoon B (tai oliko se C). Pojat kertoivat joulusadun ja yhdessä leikkasimme ja liimasimme vanhoista korteista kuvia kartongille. Tänä vuonna saa siis tämä kelvata. Mitään silmiähiveleviähän nuo eivät ole, mutta uskoisin että joulusatu saahymyn huulille : )

Ja sitten vaan odottelemaan niitä muiden kortteja. Yksi on jo kolahtanut postilaatikkoon iloksemme : )

Kruunuleivos Lucialle

Tänään leivoimme nuorimmaisten kanssa porkkanakakkua, josta tulikin sitten Kruunuleivos Lucialle. Ohjeen Googletin netistä (kuten nykyään melkein kaiken leivontaan ja ruuanlaittoon liittyvän) Tapani mukaan myös hiukan muokkasin ja sovelsin kakkua, mutta hyvää siitä silti (tai siksi) tuli. Tässä vielä kuva tuosta vinossa olevasta kaunottaresta ja ohjekkin löytyy, olkaapas hyvä.

PORKKANAKAKKU

*pohja*

4 dl sokeria
4 munaa
4dl vehnäjauhoja
2tl kanelia
2tl soodaa
2tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
2dl sulaa voita/margariinia
n.4-5dl porkkanaraastetta 

*Kuorrutus*
 200 g tuorejuustoa

90 g pehmeää voita
    4 dl tomusokeria
    2 tl vaniljasokeria

+ ruskeansävyisiä Dr.Oetker strösseleitä  Jungle Mix-purkista

Joulun punaista ja piparin tuoksua

Mitä äiti tekee kun saa kolme tuntia olla yksin kotona? - Siivoaa tietysti!

En ole mikään järjestyksen ihme ja hyvä niin koska kolme lastamme pitävät kyllä siitä huolen, että järjestystä, saati siisteyttä meillä ei kovinkaan kauan saa ihailla. Mutta nyt siis sain edes pienen hetken nauttia siitä että yhtäkään paikkaa ei sotkettu siivouksen edetessä.

Lopuksi keitin itselleni kahvit ja nautin sen kynttilänvalossa punaiselta, uudelta ja sotkemattomalta pöytätabletilta : )

Tänään sitten lapset pääsivät leipomaan jo pitkään toivomiaan PIPARKAKKUJA! Samainen joulunpuna loisti nyt lasten poskilla kun he tohkeissaan leipoivat taikinasta mieleisiään kuvioita. Itse asiassa olivat kaivaneet kaikki mahdolliset muotit joten muotojen skaala oli aikamoinen ; )

Esikoinen jaksoikin leipoa jo ihmeen hyvin, toisin kuin nuorimmat jotka keskittyivät enemmälti syömiseen : )

Ja kuten arvata saattaa, taikina loppui ennen innostuksen laantumista, joten uuden tatsin leipominen on vielä edessä.

Itse tein samalla valkosuklaalla kuorrutettuja sydänsuupaloja. Nämä ovat muuten erittäin nopeita ja helppoja tehdä, sekä kaikenlisäksi pakastettavia ja nopeasti sulavia ; )

Se kaunein kukka

Joulukuun 1. päivänä se tapahtui: viimejouluinen ritarinkukkani puhkesi jälleen kukkaan!!! Tuota ihmettä edelsi tietysti talven viherkasveus, kesän ulkoilu ja syksyn kaappeilu ; )  Mutta toden totta se onnistui!!!! Kukasta ei voi sanoa muuta kuin, että kauniimpaa en ole nähnyt!

Pakkanen toi aurongon kaupunkiin!

Ihana aamu! 

Tätä on odotettu jo
kauan.
Monen monta päivää on kuljettu kuin unessa,
harmauden ja
pimeyden keskellä.
Tänään kaikki oli toisin.
Vaikka lunta ei ole,
huurre ja pilvetön taivas teki päivästä täydellisen.
Kiitos!