Saaristolaishuumaa

Viime viikolla olimme ystäviemme luona Turun saaristossa. 

Saariston luonto hurmaa minut aina kauneudellaan ja monipuolisuudellaan. 

Tällä kertaa poimimme kanttarellit ja mustikat kotiin viemisiksi ystäviemme takapihalta.

Saaristolaisuus jäi niin mieliin että tänään oli tehtävä saaristolaispannaria.

Nam se maistui!

Ohje täältä

päällä vadelmahilloa, 

Floora vispiä 

(mausteena tomusokeria ja vaniljaa) 

sekä 

sitruunamelissanlehti

PS. seuraavana listalla on saaristolaisleipä, sen tekemiseen pitää vaan varata kokonainen päivä.

Kasvihuone kukassa

Kameramme sanoi itsenä irti, lopetti yksinkertaisesti toimintansa. Nyt on marssittava kamerakauppaan.

Aamulla sentään ehdin muutaman kuvan napata kasvihuoneesta, joka alkaa mukavasti "viidakoitumaan" 

(kuten naapuri asian ilmaisi)

Kukat on kauniita, ne vaatimattomimmatkin.

Eikö?

tilli

retiisi

kurkku

tomaatti

salaatti




Mun valokuvaustaidot ei ole mitkään huiput. Kärsivällisyys ei vaan riitä muuta kuin satunnaisiin kuviin. Uudella kameralla lupaan opetella vähän paremmin kuvaamaan
(jos jaksan ;)'

Lähtölaskenta lomaan

Huomenna

SE 

alkaa.

SITÄ

on odotettu

11 kuukautta.

Huomisen vielä kun jaksaa

niin

SE

on täällä!

KESÄLOMA!

Oman maan mansikoita

Mansikkamaan ei tarvitse olla sellainen perinteinen. Istutuspaikaksi käy vaikka kukkapenkki. Meillä mansikoita kasvaa niin amppelissa kuin pervekelaatikossakin. Lisäksi pihassa pengerryksen reunalla muiden kasvien seassa. Tänään poimimme ensimmäiset ihanan isot ja punaiset mansikat pensaasta, joka kasvaa sulassa sovussa patjarikon ja jaloangervon kanssa.

Piha valmistautuu sateeseen

Koko viikko on saatu nauttia lämmöstä ja ulkona olemisen riemusta. Pihassa olemme saaneet paljon aikaan vaikka töissäkin on pitänyt välillä käydä. Vieraitakin on ehditty kestitsemään tässä kaiken lomassa.

Unikot rakastavat helteitä

Sadetta nyt odotellaan. Nurmikko ja pihan kasvit janoavat vettä. Ukkospilvet näyttävät ainakin tänään kiertävän meidät joten huomiselle on heitetty suuret toiveet. Tänään on leikattu nurmikkoa, kitketty pensaiden reunoja ja katettu pensasaidan alusia.

Pensaiden juurella levitin männynkuorihakkeen. Hakeen alle levitin sanomalehden pitämään innokkaimmat rikkaruohot kurissa. (kuvassa hake levitetty vasta keskelle, siksi sanomalehti näkyy ; )

Viinimarjapensaiden juurelle kanttasin lapiolla pienet urat pitämään nurmikon leviämisen hitaampana. Uriin levitin hiekkaa, jonka päällä vielä kate.

Lisäksi istutin useita eri kesäkukkaistutuksia, ruukkuihin, amppeleihin ym.

Niistä laitan postausta myöhemmin ; )

Oman maan mansikka

Viimevuonna sain lahjaksi kaksi amppelimansikkaa.

 Istutin ne  parvekelaatikkoon terassin reunalle.

Ne tuottivat mukavasti naposteltavaa lapsille. 

Syksyllä istutin ne kasvimalle talvehtimaan 

ja keväällä jaoin taimet 

ja istutin ne viiteen amppeliin. 

Isoimmat taimet ovat nyt kaksi viikkoa istutuksesta jo komeassa kukassa - 

toinen vaaleanpunaisessa 

toinen valkoisessa.

Marjasatoa  odotellaan jo innolla...

Helteiden jälkeen...

...palaillaan taas sisätiloihin ja arkisiin rutiineihin. Viimeisen reilun viikon aikana olemme viettäneet niin paljon aikaa ulkona, että koti on hiukan "rempallaan". Illalla lasten nukkumaan menessä olen lähinnä imuroinut hiekat lattialta, tyhjentänyt ja täyttänyt tiskikoneen ja pyykinpesukoneen sekä laittanut seuraavan päivän vaatteet ja tavarat valmiiksi aamunkiitorataa varten.

Jotain on sentään saatu aikaiseksi ulkona, tosin kamera on ollut välillä teillä tiettömillä joten kuvia ei ole montaakaan näyttää. Kasvihuone alkaa nousta. Pohjat on tehty ja kennolevyt tulivat maanantaina. Ensiviikolla ehkä jo saadaan paketti kasaan ja tomaatintaimiostoksia tekemään.

T

Tässä kuva ennen sokkelin ylemmän kerroksen muurausta sekä routaeristeiden peittoa.

Kasvihuoneen viereen tein vanhoista puisista tavaratelineistä (tai mikähän se oikea sana nyt onkaan) kasvilavoja. Yhden korkeamman kesäkurpitsalle ja koristekurpitsalle ja kaksi pientä porkkanoille, sipuleille, herneille ja salaatille. Tällainen penkki miellä oli myös viimevuonna kun pihaa ei oltu vielä tehty ja toimi aivan loistavasti. Rikkaruohoja ei ollut tuskin lainkaan ja kasvit oli helppo hoitaa ja kasvattaa siinä.

Eivät ehkä niin kovin kauniita mutta käytännöllisiä kylläkin.

Ylemmässä kuvassakin näkyvän pengerryksen yläreunaan olen koittanut saada kasvillisuutta. Toistaiseksi en ole puutarhoilta ostanut kuin muutaman kivikkokasvin joista bloggasin aiemmin sekä etupihalle 20kpl keijuangervoja. Loput kasvit olen saanut lähinnä naapurien ja työkavereiden pihoista kevätharvennusten yhteydessä. 

Perinteistä perinteisin tiikerililja työkaverilta.

Viiruhelpi naapureilta jonka juurella söpösti mehitähti.

Viimeisin istutus on naapurilta saadut lamoherukat jotka istutin tuohon kasvihuoneen takana näkyvän pengerryksen yläpuolelle. Kasvi on itselleni uusi tuttavuus mutta tuntuu olevan hyvinkin sopeutuvainen ja helposti kasvatettava maanpeitekasvi paikkaan kuin paikkaan.

(Kuva netistä)

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. Kasvukausi on siis startattu joten lisää kuvia ja mietteitä ehkä piankin.

Lukemisena juuri nyt

Juuri nyt keittiönpöydät, olohuoneen nurkat, takkahuoneen sohva ja makuuhuoneen yöpöytä on kirjojen ja lehtien verhoama. Eivätkä ihan minkä tahansa vaan puutarha-aiheisten tietysti. Luettavana ovat kevään ja kesän Viher Pihat vuodelta 2007-2010 sekä OmaPiha-lehden kevät- ja kesänumerot 2008-2010. Lisäksi kirjat Unelmien ruukkupuutarha, Elävä piha, Kaunis huoleton puutarha ja Suomalainen piha ja puutarha, joista jälkimmäinen on kyllä ehdottomasti jokaisen aloittelevankin puutarhurin kelpo opas.

Tämän lisäksi selailtavana on myös pino mainoksia niin kasveista kuin työkaluistakin (hyvä vertailla hintoja), sekä Suomela-lehtiä ja erilaisia lehtien välissä tulleita puutarhaoppaita.

Kesän tullessa siirryn sohvan surkasta selailemaan näitä pihan riippukeinuun, tosin ennen sitä on vielä muutama vinkki toteuttamatta ; )

Ostoksia ja istutuksia

Eilisen auringon paisteen jälkeen tulikin sitten taas tuttu ja turvallinen kylmä, kolea, tuulinen ja sateinen kevätsää. Sunnuntaiset ostokset odottavat edelleen istutusta joten käytin vapaapäiväni siihen.

Tässä laatikossa: muratti, tarharistikki(violetti),laukkaneilikka(tekee valkoiset kukat),mehitähti,patjarikko(v.pun.), orvokki(v.sin)

Eilen  ostin Vapaavalinnasta kauniita valkoisia peltisiä kukkalaatikoita ja Kekkilän valkoisia koristekiviä. Viime viikolla hain Claes Ohlsonilta nämä mustat polyrottinkiset kukkalaatikot. Näihin ja valkoisiin tein ensin pienet reijät pohjiin naulalla, jotta vesi ei jää niihin seisomaan. Sitten laitoin pohjalle kostutetut sanomalehden palat sekä kevytsoraa. Mullan sekotin puutarhamullasta, hiekasta ja turpeesta.

 

Ilmojen ollessa näinkin koleita istutin nyt sitten vain muratin ja orvokin näihin laatikoihin. Pian varmasti kukkaloistokin vaihtuu, kun ilmat lämpenevät. Reunoille siis laittoin vielä noita kiviä, todella kauniisti tuovat esiin nuo kukat.

Kivikkokasvit odottavat vielä istutusta, mutta kaivan ne illalla tuonne meidän pengerryksen reunalle kivien lomaan. Nyt sitten vaan toivomaan että pysyvät hengissä.

Tässä muuten vielä terveisiä idätysikkunalta. Auringonkukat (alhaalla oikealla) kasvatin lopuista talvella linnuille syötetyistä jyvistä ja itivät parissa päivässä tuollaisiksi hujopeiksi. Tarkoitus olisi laittaa ne kasvihuoneen ulkoseinustalle. Kasvihuoneasia muuten etenee niin että teemmekin erillisen kasvihuoneen tuonne pihan reunalle, puuliiterinyhteyden sijaan. Mutta siitä enemmän kun asia etenee (tai on se jo edennyt niin että teemme pohjia)

Ylhäällä: persilja, laventeli, mustasilmäsusanna, kelloköynnös. Alhaalla: samettikukka, kesäkurpitsa, ruostekukka (nuo haituvat) ja auringonkukka.

Eilen keräsin kevään ensimmäiset valkovuokot. Siirsin niitä myös meidän tontille toivottavasti joku vuosi alkavat leviämään : )

Vihreää

Meidän lapset ovat nyt kaksi kesää toivoneet meille sadettajaa ja siinä sivussa myös nurmikkoa. Onneksi naapureilta on löytynyt molemmat ja lapsemme ovat olleet tervetulleita sinne leikimään. 

Viime lokakuussa ehdimme kylvämään osan nurmikostamme juuri ennen sateita ja pakkasia. Koko pitkä talvi jännitimme, että mätänivätkö siemenet vai kuolivatko ne viimeistään koviin pakkasiin. Kaikeksi onneksemme ja ennen kaikkea iloksemme nurmi alkoi pukkaamaan pientä haituvaa huhtikuun alussa. Nyt se jo selvästi vihertää ja luo toivoa tulevasta kesästä.

Erityisesti tämän päiväinen toukokuun aurinko sai sen hohtamaan niin kauniina että tuskin saan siitä silmiäni irti. Vielä on aikaa siihen että siihen pääsee tepastelemaan saatikka leikkaaman, mutta sekin aika varmasti pian tulee.